Lasnamäen lunastaja kertoo Natalja Filippovnasta, joka muutti Tallinnaan 1980-luvulla ja sai tyttären. Lapsen isä oli ollut vain lämmin tuulahdus Nataljan elämässä. Neuvostojärjestelmän romahdus teki viroa osaamattomasta Nataljasta toisen luokan kansalaisen, ja vielä ahtaammaksi elämä käy, kun hän saa potkut työstään. Mikä nyt eteen, kun Sofia-tyttären hammashoitokin maksaa omaisuuden?

Teräväpäisen, Viron presidentin uraa ajattelevan Sofian tietämättä Natalja ryhtyy ilotytöksi. Työ tuo outoja tilanteita ja nöyryytyksiä, mutta myös mystisen ystävän, joka näyttää äidille ja tyttärelle uuden tien.

Romaani on yllättävästi polveileva kertomus elämän ehdoista rahan sokaisemassa maassa. Nataljan ja Sofian kirpeistä kommenteista saa osansa myös suomalainen elämänmeno.

(Lähde: WSOY:n verkkosivut ja kirjan kansiliepeet)

Onko kirja paikalla kirjastossa?

Mari Saat on mukana Runeberginviikon kirjailijatapahtumassa lauantaina 4.2.2012 kaupunginkirjastossa. Tervetuloa!

Lyhytproosaa Ranskasta

Hannu Väisänen on vuonna 1951 Oulussa syntynyt kirjailija ja kuvataiteilija. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi ensimmäisen kerran kuvittamalla Kalevalan juhlapainoksen vuonna 1999. Hän on tehnyt myös mm. alttaritaulumaalauksia ja maalauksia Suomen kansallisoopperaan. Taiteellisista ansioistaan hän on saanut Ars Fennica -palkinnon vuonna 1997 ja Taiteen valtionpalkinnon vuonna 2007.  

Vuonna 2007  Hannu Väisänen palkittiin myös kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla omaelämäkerrallisesta romaanistaan Toiset kengät. Romaani on Antero-trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Vanikan palat ilmestyi vuonna 2004 ja kolmas osa Kuperat ja koverat vuonna 2010. Näitä ennen Väisänen oli julkaissut runokokoelman Johannes puhuu Prochorokselle vuonna 1989.

Hannu Väisänen on jo pitkään asunut vanhassa pappilassa pienessä lounaisranskalaisessa kylässä. Sieltä käsin hän on kirjoittanut kolumneja pienistä arkisista asioista mm. Helsingin Sanomiin ja Kalevaan. Aiheita on ollut helppo löytää kyläläisten puuhista: “Samalla tavoin kuin kerään polttopuuni pappilaa reunustavista metsiköistä, aiheet kulkeutuvat luokseni. Menen tienposkeen seisomaan, ja kohta siinä on jokin kylän auto, kaksikin, ja jutun aiheita tunkee ikkunoista ja pakoputkista”. Näiden Väisäsen eri lehtiin kirjoittamien kolumnien pohjalta on syntynyt hänen uusin kirjansa Apupata. 

Onko kirja paikalla kirjastossa?

Hannu Väisänen on mukana Runeberginviikon kirjailijatapahtumassa lauantaina 4.2.2012 kaupunginkirjastossa. Tervetuloa!

Jännitystä ja ihmissuhdesotkuja

Torajyvät ovat kasvitaudin pilaamia myrkyllisiä vehnän, rukiin tai ohran jyviä, jotka voivat aiheuttaa hallusinaatioita ihmisille. Pussillinen tällaisia torajyviä on mukanaan kauppias Jakob Mörtillä, kun häntä viedään laivalla kuulusteluihin noituudesta epäiltynä 1600-luvun lopulla. Laiva uppoaa Pohjanlahden saaristoon, Mört pelastautuu Spegelön saarelle ja perustaa oman uskonlahkon. 

Toisaalla romaani liikkuu nykyajassa. Jenni on pienen ylivilkkaan Miro-pojan äiti. Hänellä on aiemmin ollut suhde historiantutkija Markuksen kanssa. Markus on loukkaantunut vakavassa liikenneonnettomuudessa ja asuu nykyään huonokuntoisena Spegelön saarella Jennin siskon Iinan kanssa. Jennillä on uusi rakastettu, joka on Markuksen isä Aaron.  

Torajyvät kuvaa vuoroin 1600-luvun lopun tapahtumia Jakob Mörtin näkökulmasta, vuoroin nykyajan ihmissuhteiden selvittelyä Spegelön saarella, jonne Markus on kutsunut lähipiirinsä sovinnon tekoon. Menneisyys on yhä vahvasti läsnä saarella ja luo koko ajan oman jännitteensä tapahtumien kulkuun.

Onko kirja paikalla kirjastossa?

Marko Hautala on vuonna 1973 syntynyt vaasalainen kirjailija. Hän on työskennellyt mm. mielenterveyshoitajana, elokuvakääntäjänä ja opettajana. Hänen aiempia romaanejaan ovat Itsevalaisevat (2008) ja Käärinliinat (2009). Hänet on palkittu mm. Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla.

Marko Hautala on mukana Runeberginviikon kirjailijatapahtumassa lauantaina 4.2.2012 kaupunginkirjastossa. Tervetuloa!

Upeita tonttukuvia ja vanhan kansan elämää

Larsmon Västerbyssä sijaitsee Tyynelän tonttutalo, jossa asuu iso joukko kankaisia tonttuja emäntänsä Eija Porkolan kanssa. Tontut ovat erikokoisia ja eri-ikäisiä, on harmaapartaisia tonttuvaareja ja leppoisia tonttumuoreja mutta myös hilpeitä pieniä tonttutyttöjä ja -poikia.

Näitä tonttuja on valokuvattu kirjaan Tontun vuosi. Kirja alkaa vanhan kansan  uskomuksilla tonttujen asuinpaikoista ja tavoista. Viktor Rydbergin Tonttu-runosta ja saunatontuista edetään seuraamaan vanhan kansan vuodenkiertoa. Uusi vuosi, laskiainen, pääsiäinen, vappu, juhannus, heinänteko, elonleikkuu, mikkelinpäivä, kekri ja joulu seuraavat toisiaan. Teksti kertoo kansan tavoista ja uskomuksista sekä tarjoilee tilanteisiin sopivia reseptejä. Suurissa, tunnelmallisissa kuvissa tontut puuhailevat kuhunkin ajankohtaan sopivia puuhiaan.  

Onko kirja paikalla kirjastossa? 

Aloita sukututkimus

Miten pääsisi alkuun, jos haluaa aloittaa sukututkimuksen? Apua tarjoaa esimerkiksi Sukututkimuksen käsikirja, jonka ovat kirjoittaneet historiantutkija ja tietokirjailija Marja Huovila, sukututkimuksen harrastaja Pirkko Liskola ja sukututkija, sukututkimuksen opettaja ja historiantutkija Kari-Matti Piilahti.

Kirjassa annetaan vinkkejä sukututkimuksen aloittajalle, neuvotaan muistiinpanojen tekemistä ja arkistokäyttäytymistä sekä kerrotaan sukututkimuksen käytännesäännöistä. Eri tiedonlähteitä esitellään laajasti, ja niihin opastetaan suhtautumaan kriittisesti.

Kirjan lopussa on laaja liiteosio, josta löytyy vanhoja käsinkirjoitettuja kirjainmuotoja 1500-luvulta lähtien, kattava kirjallisuus- ja internetsivustoluettelo sekä luettelo Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista sukututkimuksen kannalta.

Onko kirja paikalla kirjastossa?

———————————————————————————————–

“Aloita sukutukimus” on aiheena kirjaston teematorstaissa 24.11. Klo 18.30-20.00 paikalla on sukututkimusseuran edustaja vastaamassa kysymyksiin. Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja kuulemaan vinkkejä, kuinka sukututkimuksessa pääsee alkuun!

Englanninkielinen Joel McNamaran kirja Geocaching för dummies tarjoaa johdannon aiheeseen ja auttaa lukijaa pääsemään alkuun geokätköilyssä. Kirjassa kuvataan mm. sopivien varusteiden hankintaa, GPS:n käyttöä, oikeiden koordinaattien löytämistä internetistä ja ensimmäisen aarteen (cache) löytämistä. Kirjassa on myös monia käyttökelpoisia vinkkejä heille, jotka jo harrastavat geokätköilyä ja vinkkejä siitä, kuinka geokätköilyä voi käyttää opetuksessa.

Haluatko tietää lisää geokätköilystä? Torstaina 27. lokakuuta klo 18.30-20.00 kirjastossa on teematorstai ja illan aiheena on ”Geokätköily – aarteenetsintää GPS:n avulla”. Jan-Erik Sarén on paikalla vastaamassa kysymyksiin ja antamassa neuvoja ja vinkkejä. Tervetuloa!

Onko kirja paikalla kirjastossa?

Syksyn teematorstaiden ohjelma

Nettitietoutta vanhemmille

Mitä ne lapset siellä internetissä oikein tekevät? Miten voi välttää jälkikasvun valtavat kännykkälaskut? Miten lasten ja nuorten liiallista pelaamista tietokoneella voi rajoittaa? Millaisia uhkia internetin käyttöön voi liittyä ja miten niiltä voi suojautua?

Tällaisiin kysymyksiin vastaa kirja Nuoret, netti ja mobiili. Kirjassa on paljon tärkeää tietoa kaikille nykylasten ja -nuorten vanhemmille. Erilaisista ongelmatilanteista on kirjassa lukuisia todellisia esimerkkejä. Ratkaisuja, neuvoja ja vinkkejä tarjotaan selkeissä tietolaatikoissa.  

Onko kirja paikalla kirjastossa?

Omia kysymyksiä lasten ja nuorten nettiturvallisuudesta on mahdollisuus esittää kirjaston teematorstaissa 13.10. klo 18.30-20.00. Paikalla asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on poliisin edustaja.  

Leveä ja korkea

On koulun ovi.

Muttei kaikki tieto siitä

Sentään sisään sovi.

Kaupunkiretkellä tutustutaan erilaisiin ihmisiin, joita voi tavata kaupungissa. Sen lisäksi tutustutaan rakennuksiin, esineisiin ja muihin asioihin – totta kai runojen avulla. Kirja kertoo ja opastaa hyvin erilaisia asioita ja tutustuttaa lapset muutenkin hyvin runojen maailmaan.

Kirja on suositun ja tunnetun Jukka Itkosen uusi runokirja. Kirja todella valoisa ja hauska ja kun sen lukee, siitä tulee todella hyvälle tuulelle!

Onko kirja kirjastossa?

Eräänä päivänä nutti-tutti tipahtaa Norin taskusta. Norin ystävät löytävät sen vuoronperään ja keksivät sille mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia. Tutti ei kuitenkaan sovi täydellisesti mihinkään näihin tarkoituksiin. Samaan aikaan Nori on surullinen, koska ei löydä tuttiaan. Ystävät lupaavat auttaa häntä etsinnöissä. Lopulta tutti löytyy ja Nori on kiperän tilanteen edessä.

Heippa, Tutti! on suloinen ja lämminhenkinen tarina asioiden luovuttamisesta pois. Se opettaa, että vaikka jokin asia onkin rakas, joskus vain täytyy antaa se pois ja siirtyä elämässä eteenpäin.

Onko kirja kirjastossa?

Sairaalassa Lotta tapaa 19-vuotiaan Emilian, jonka kanssa hän puhuu iloisista mutta myös vähän surullisimmista asioista. Emilian kautta Lotta tutustuu Emilian poikaystävään Petteriin sekä heidän kaveriinsa Jooaan, jotka ovat tulleet katsomaan onnettomuudessa loukkaantunutta Emiliaa. Isänsä äkkilähdöstä ja siitä seuranneista traumoista huolimatta Lotta rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään ihanaan Jooaan. Lotta ja Jooa löytävät toisensa ja alkavat seurustella. Lopulta Lotta pääsee kotiin ja alkaa yrittää elää taas normaalia elämää. Asiat kuitenkin mutkistuvat useaan otteeseen Lotan ja Jooan välillä, ja molemmat alkavat tuntea huolestuneisuutta, samalla kun Lotta yrittää selvitä isänsä jättämistä traumoista ja uuden työpaikan saannista.

Piparminttupoika on lämminhenkinen ja koskettava tarina 19-vuotiaasta Lotasta, joka yrittää hakea paikkaansa elämässä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu ja vie lukijan mukanansa.

Onko kirja kirjastossa?